Moikkhelish goigghelish!
Juhannus meni mukavasti kotosalla, serkkujen kanssa. Syötiin paljon, pelattiin, leikittiin, povattiin, läiskittii hyttysiä.. ymsymsyms… Joka tapauksessa hauskaa oli!
Viimeinen haaste oli tietysti valvoa perinteen mukaan koko yö. 12-vuotiaan serkkuni kanssa oltiin jo lähellä onnistumista. Kaikki muut olivat jo menneet nukkumaan niin me luettiin sinnikkäästi hiljaa sängyissämme n. puoli viiteen asti. Sänkyjemme välissä oli kirjahylly eli emme nähneet toisiamme. Vähä neljän jälkee mulla rupes menee jo pahin väsymys ja aloin piristyä. Silloin rupesin miettimään, etten ollut pitkään aikaan kuullut serkkuni esim. kääntävän kirjansa sivua. Kurkkasin kirjahyllyn toiselle puolelle ja huomasin että hän nukkui. Oli siis hyvä tekosyy käydä itsekkin nukkumaan 😀 Paitsi… Kun olin käymässä nukkumaan huomasin, ettei minua enää väsyttänyt 😀 nukahdin kuitenkin hetken päästä, kun olin vähän aikaa kieriskellyt sängyssäni. Heräiltiin molemmat tuossa kymmenen aikoihin täysin pirteinä.
Haluaisin laittaa tänne animaation jota tehtiin illalla (joka ikävä kyllä jäi kesken) mutta en tiiä onko se mahdollista, jos se on liian iso tiedosto…. ;o
Yritettiin myös juhannustaikaa, laittamalla vasemman jalan sukka nurinpäin käännettynä tyynyn alle, että näkisimme tulevat sulhomme, mutta molemmat taidettiin nukkua niin syvää unta, ettei nähty yhtään ketään. 😀
Tämä on se sukka jonka avulla EN nähnyt tulevaa sulhoa… 8(
Lähdettiin serkkujen kanssa myös kuvaamaan hienoa auringon laskua siinä puolen yön aikaan.
Oli aika magee fiilis olla keskellä isoa nurmikkokenttää ilman, että kuultiin mistään mitään. Paitsi jos huusi kovaa kuuli kaiun 😉
Joo animaatio on koneella ja oon sen, mitä siitä on koneella jo vähä editoinukki 🙂 Hauskaa et joku lukee tätä :DD
Siirsikkö sä sen animaation koneelle? 🙂
Sukkakuva on hieno 😀 Ja hauska on tää koko blogi!